HAVAINTO

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HAVAINTO

Pieni kulkee äidin taluttamana,
vauhdittamana,
sivusuunnassa ja takakenossa
– niin ja näin.
Katselee oksistoa.
Kuuntelee oksistoa.
Hiekka rullaa nallesaappaiden alla.
Raah-raah.

Aamu on valoisa.
Poskelle pehmeä.
Erilainen.
Mieli jo aikaisin utelias.

–Äiti, täällä haisee hyvältä.
–Niin, mutta älä, kiltti, raahaa jalkojasi,
äidin käsi väsyy,
venyy,
ei äiti voi myöhästyä.

Pieni hidastaa, jarruttelee.
–Äiti!
Äiti ei ehdi.
Huokaisee vain ja tavuttaa sanat tiukasti:
Tu-le-nyt- reip-paas-ti!
–Äiti, täällä on joku hyvä haju!
Kiirekiirekiire.
Raah-raah.

Päiväkodin edessä, kiviaskelmalla,
Pieni nuuhkii vielä ilmaa.
Kuin koiranpentu.
Yhä ylempää.
Tunnistaa sen saman hyvän.
–Nyt tiedän!
Ei äiti kuule.
Huokaa vain ohuesti,
vanhan ihmisen äänellä,
–Kuule, kun nyt on mentävä.

Pieni hehkuu tietoaan.
Oksistossa soi ja rapisee,
ollaan niin hereillä.
–Äiti, se on muuttolinnun hengitys!

Äiti pysähtyy.
Ensimmäisen kerran tänään.
Nojaa kaiteeseen.
Katselee oksistoa
Kuuntelee oksistoa.
Niiskaisee.
Hymyilee sitten.
Hipaisee Pienen poskea.
Ei tavuta,
ei huokaile.
Kuiskaa vain.
–Niin onkin.
Ja vielä.
–Kulta.

Niin valoisa aamu.
Poskelle pehmeä.
Erilainen.
Kevät.

*

 

 

SOKERIMAALAUS

Sokerivesi antaa väreille aikaa levittyä paperille. Se antaa myös kauniin kiillon maalaukselle. Laveeraa alustaansa kulmista teipattu paperi sokerivedellä (kuumennettu kattilassa kirkkaaksi, mittasuhde 1:1 ja jäähdytetty). Tiputtele sitten väriä mehupillillä, pipetillä tai siveltimellä. Värien leviämistä on mukava seurata.

Värikkäisiin sokerivesimaalauksiin liitettiin aiheeseen sopivat teksit – kirjaimiakin tuli siinä samalla harjoiteltua. Karvamadot tehtiin tiputtelemalla mustaa pulloväriä pipetillä paperille (välimatkaa kannattaa jättää pisaroiden väliin) ja lisäämällä niille sitten tussilla jalat ja tuntosarvet.

Huikeita taidehetkiä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA