TAITAVAT

Musiikin alettua hän nojailee rennosti kyynärpäätään  pöytään. Turhia hötkyilemättä hän nappaa hymisten muutaman sanan Robinin kappaleen lyriikasta. Samalla hän antaa kuin ajatuksissaan katseensa kiertää yleisössä ja huoneen seinissä.

Ketterä (4) asettautuu käsinoja-asentoon lattialle ja nostelee sitten hieman haparoiden jalkansa yksitellen seinää vasten. Siinä hän pysyttelee hetken ja tarkkailee punakkana yleisön reaktiota. Ryhmäläisten aplodit saattelevatkin hänen palautumistaan lattiatasolle. Suosionosoituksista vaikuttuneena voimistelija esittelee vielä kertaalleen tämän liikunnallisen taitonsa ja palaa paikalleen osaamistaan säteillen.

Hentoinen (3) kokee omiksi vahvoiksi alueikseen piirtämisen sekä laulamisen. Hän tuntee kuitenkin samalla arkuutta taitojensa esille tuomisessa, joten hän haluaa henkiseksi tuekseen rohkeampiotteisen Tättähäärän (4). Paperille syntyy pian viivakollaasi. Lauluosuuden kohdalla Hentoinen pääseekin jo paremmin esiintymisvireeseen; Kissalaulu on todella tuoretta tuotantoa, koska se säveltyy ja sanoittuu tässä aivan paikan päällä. Eikä laulu tosiaankaan ole mikään pikainen luritus. Kaikella hyvälläkin on kuitenkin rajansa; yleisön liikehdintä kertoo esityksen päättymisen odottelusta. Suosionosoituksiin huipentunut monipuolinen taitonäyttö on varmaankin tälle arahkolle esiintyjälle pelkkää itsensä ylittämistä ja onnistumisen iloa. Ballerinana itse aiemmin esiintynyt Tättis vain on turhautunut.
– Mä en tehny mitään tossa esityksessä.
Hänelle korostetaan, kuinka arvokasta on olla tukihenkilönä aloittelevalle esiintyjälle, joka näin tuettuna suorastaan puhkeaa kukkaan.

Meillä siis vietettiin taitoviikkoa. Jokaisella lapsella oli halutessaan mahdollisuus esitellä osaamistaan; jotain jossa itse tuntee olevansa taitava – ei taitavampi kuin muut, vaan taitava juuri oman mittapuunsa mukaan. Taitojen kirjo oli laaja; kanteleen ja nokkahuilun soittoa, perushyppelyä, kuperkeikkaa, uimataidon esittelyä videon välityksellä, piirustusta, laulua, balettia, diabolo-taitoja, tanssia, sisätiloihin sovellettua jääkiekkoa jne. Kaikkia esitykset saivat huomionsa, niitä ihailtiin ja niitä arvostettiin. – Asiaan kuului, että myös päätöstä siitä, ettei halunnut esitellä taitojaan kunnioitettiin.

Ryhmän kuopuksiin kuuluva Tuumailija käy useaan kertaan viikon varrella kuiskuttelemassa minulle, ettei hän sitten esittele mitään taitoaan. Toistelen hänelle, että hän päättää asiasta aivan itse. Perjantaina hän yllättäen saapuu päiväkotiin CD kädessään. Vuoronsa tullessa hänen musiikkivalintansa asetellaan soittimeen ja ilmoille kajahtaa Robinin Boom Kah.

Cover-biisin esittäjä itse asettuu soitinpöydän eteen rennon ja varman – ettei suorastaan välinpitämättömän oloisena. Musiikin alettua hän nojailee rennosti kyynärpäätään pöytään. Turhia hötkyilemättä hän nappaa hymisten muutaman sanan Robinin kappaleen lyriikasta. Samalla hän antaa kuin ajatuksissaan katseensa kiertää yleisössä ja huoneen seinissä.

Sitten alkaa yllättäen tapahtua: kertosäe ”Boom Kah!” herättää hänen energiansa. Reinot käynnistyvät, ja esiintyjä hypähtelee muutaman harkitun rytmin ajan puoleen ja toiseen. Vain ohikiitävä hetki ja artisti palautuu taas tuttuun nojailevaan alkuasentoonsa. Sama toistuu muutaman kerran. Katsomossa ollaan kuin ällikällä lyötyjä; Robinin musiikkia paketoituna näin energiaa säästävään esitystapaan! – Vähän on tosiaan joskus niin paljon.

Artisti saa aplodinsa. Tuntuu hyvältä katsella pientä itsensä haastanutta, hymyilevää onnistujaa. – Ja Robin; olet suosiosi ansainnut rankalla työllä. Täältä tullaan perässä, mutta aivan toisenlaisella, energiaystävällisellä otteella. Puuuum-kah-hmmm-hmm-hm!

///

KROKOTIILIT

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Yksinäinen krokotiili

Kitansa avaavat krokotiilit valmistuivat näin: Puiset pyykkipojat maalattiin vihreiksi. Niiden selkäosaan tehtiin haitaritaitos pari kertaa selän pituisesta paperikaitaleesta. Silmät syntyivät viherpippureista ja kita-aukko viimeisteltiin punaisella sävyllä. Piipunrassit (eli askartelupunokset) sopivat mainiosti raajoiksi. Räyh!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Krokotiilit tulevat!

Kuvat: Leena Ahtela

Käy taas kurkkaamassa Päiväkodin elämää Fb-sivuja. Siellä on lyhyitä, hyväntuulisia päivityksiä viikon varrelta  Tykkäämällä pysyt menossa mukana! :)