VIITATEN

 

He katselevat innostuneina kissojen kuvia: useita karvaisia ja yksi karvaton rotu. Karvaton kissa herättää vahvoja tunteita ja puheensorinaa. Ensiksi sen todetaan palelevan ja toiseksi se ei näytä kissalta. Tiedostava (5) mainitsee rodun hyvänä puolena kuitenkin sen, että kissalla pysyy laastari. Nyt kaikki haluavat kommentoida kuvia samanaikaisesti. Pieni nousee ponnekkaasti seisomaan, koska hänen asiansa on hyvin tärkeä. – Asia ei tosin koske kissoja vaan perheen matkaa pohjoiseen.

– Hei mitä jos viitattaisiin? Yksi kerrallaan puhuu, sovitaanko nyt niin.
Uusi yritys tasa-arvoisen keskustelufoorumin luomiseen. Lähes kaikki viittaavat. Hiljainenkin. Annan hänelle puheenvuoron nyt, kun hän kerrankin haluaa puhua. Hän ilmoittaa ohuella äänellä, että hänellä on kissa. Sitten hän välittömästi viittaa uudelleen ja peruu ilmoituksensa: hänellä ei ole kissaa. Tai on hänellä kissa – leikkikissa. Viittaaminen on selvästi innoittanut hänet puhumaan.

Puheenvuorojen pyytäminen jatkuu innokkaana. Yritän jakaa vuoroja tasapuolisesti ja samalla muistuttaa, että vain yksi puhuu vuorollaan ja muut kuuntelevat. Sääntö hyväksytään jälleen, mutta silti sen käytännön toteutus aiheuttaa pettymyksiä. Nelivuotiaan, ja usein vielä kuusivuotiaankin, on vaikeaa ymmärtää miksi ei saa heti vastata vaikka viittasi.

Keskustelu sujuu ryhmässämme tietysti useimmiten leppoisasti ilman jaettuja puheenvuorojakin. Se onkin tavoitteena: oman asian esille tuominen samalla muut keskustelijat huomioiden. Pikkuhiljaa ja iän myötä. Koulumaailmasta omaksuttu viittaaminen on kuitenkin kätevä tapa joidenkin asioiden tarkistamisessa.
– Kuinka moni toi tänään oman kirjan?
Kolmetoista kahdestakymmenestäyhdestä viittaa. Kun kirjat on noudettu omista lokeroista, saadaan niiden lukumääräksi vain yhdeksän. Hävikki selittyy sillä, että viittaaminen vain on niin mieluinen yhteisöllinen aktiviteetti: sen myötä osallistutaan porukalla, luodaan hyvää meininkiä.

– Kumpaan paikkaan lähdetään retkelle, leikkipuistoon vai metsään majoja rakentamaan?
Viittaaminen on taas tosi innokasta ja äänestysprosentti lähes 150.  -Eikä toisaalta ihme. Tämän ikäisillä ihmisillä asiat hahmottuvat hetkellisien mielikuvien muotoon ja jos vaihtoehdoiksi esitetään kaksi mieluista mielikuvaa, kannattaa valita molemmat. Se kun käy helposti – viitaten.