ENSIMMÄINEN PÄIVÄ

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ

 

Tämä on se päivä.
Pieni tulee tänne reppunsa kanssa.
Uuteen maailmaan.
Värejä, ovia, ääniä, vessassa taikahanat.
Niistäkin on kotona puhuttu.
Tämä on se päivä.
Utelias päivä.

Äiti touhuaa:
Pieni, tässä on sinun naulakkopaikkasi.
Älä, kulta, kaiva nenääsi.
Tässä sisätossusi, nallesi.
Ja äiti toistaa monta kertaa:
Kolmelta, kun välipala on syöty. Sitten haen.
Varmasti.

 Halitaan. Ei päästetä irti.
Halitaan ja päästetään irti.
Irti.
Sydämien tykytykset.
Silmien sumu.
Molemmilla samanlaiset.
Tämä on se päivä.
Pieni tarttuu uuteen käteen.
Jalat hidastelevat.
Hei-hei. Ole reipas.
Sitten kolmelta.
Ole reipas, ole.

Pieni jää tänne, luoksemme.
Meillä on niin paljon häntä varten:
varhaiskasvatussuunnitelma,
viikkosuunnitelmat,
kasvun kansio.
Verkostot.
Me kannattelemme häntä.
Annamme eväitä elämään.
Lorupussi, vasenkätisen sakset.
Liikuntaprojekti.
Me puntaroimme hänelle arvoja,
avaamme ja suljemme käsitteitä.
Pohdimme pedagogioita…
Pieni saa meiltä paljon.
Paljon.

Tämä on se päivä.
Pienelle maailmallinen uutta.
Hän hakee tuossa kasvoilleen hymyntapaista.
Silmissään yhä sumua, ajatuksissaan äiti.
Ohuin säikein.
Vahvoin kuin vaijerit.

Pieni,
jäädään tähän hetkeksi.
Säilytetään säikeesi.
Ei olla reippaita.
Ihmetellään aivan hiljaa.
Tossujen kärkiä. Nallen nenää.
Värejä, ovia, ääniä.
Ilman suunnitelmia.
Olet tärkeä.
Ja kerro sitten, kun haluat nähdä taas ne taikahanat.
Tiedän kyllä mitä ensin haluat kuulla.
Uudestaan ja uudestaan.
Sinulle tärkeimmän asian:
Sitten kolmelta, kun välipala on syöty.
Varmasti.

Kirjoitin tämän tekstin muutama vuosi sitten riihimäkeläisen päiväkoti Uunilinnun avajaistilaisuuteen. Sen tarkoituksena on kertoa, kuinka merkityksellinen päivä tuo ensimmäinen päivä päiväkodissa on lapselle ja hänen vanhemmilleen. Ensimmäinen päivä on ilon aihe, mutta myös haikeat tunteet voivat ja saavat kuulua asiaan.   

34 vastausta artikkeliin “ENSIMMÄINEN PÄIVÄ”

  1. Meni kylmän väreet!

    Tämä varhaiskasvattajille on vielä kesälomalla, mutta kohta se on edessä, repullinen uusia, ensimmäisiä päiviä.

  2. Voi kun tuli kyyneleet silmiin. Me ollaan eletty jo puolivuotta päiväkotielämää ennen kesää. Nyt 2kk lomalla. Ihan kuin alkaisi taas alusta…

  3. Voi ei, ihana!! Kyyneleet nousee silmiin, kun miettii oman esikoisen ensimmäistä päivää viime syksynä ja taas kotihoidon jälkeen sitä tulevaa ensimmäistä päivää parin vuoden päästä..

  4. Heti kolmelta, välipalan jälkeen, lapsi haetaan. Taitaa olla jonkun työttömän työnhakijan vekara. Vaikka olen osittaisella hoitovapaalla ja työmatkaan menee vajaa vartti, en ole juuri koskaan noin aikaisin päiväkodilla.

    1. Riitta, tekstissä on ensinnäkin kyse ensimmäisestä päivähoitopäivästä (jonka moni vanhempi yrittää järjestää tavallista lyhyemmäksi) ja sen mahdollisesti aiheuttamista haikeista tuntemuksista. Ikävää, että teksti herätti sinussa noin vahvoja negatiivisia tunteita.

      1. Jep, meillä päivähoidon aloitus oli kaukana tästä kiiltokuvasta. Kun hain lasta joskus neljän jälkeen, kukaan ei osannut kertoa mitään lapsen päivästä eikä alle vuoden ikäinen osannut itsekään kertoa. Minulle tämä oli tuolloin aikainen kotiinlähtö: kun mies oli hoitovapaalla, lähdin töistä vasta viiden jälkeen. Aamuisin taas eivät hoitajat kurahousujen pukemiselta (elettiin lokakuuta) kerinneet oikein ottaa lasta vastaan. Meillä olivat yöt imetyksen vuoksi risaisia, joten lyhensin tuolloin työpäivää aamusta ja se ei selvästikään sopinut päiväkodin rytmiin.

        Kuopus pääsikin sitten sellaiseen hyvään ryhmään, mistä tämä blogi kertoo.

    2. Jotenkin vanhemmilla vaan on taipumus sumplia ne työaikansa siten, että myöhäinen tuonti ja aikainen haku (=lyhyet päiväkotipäivät) ovat mahdollisia.

      Esim. täällä meillä tilanne oli ennen lomia ja koko talvikauden se, että kahden ryhmän 40 lapsesta kello 8.00 oli tyypillisesti paikalla noin 10–15 ja kello 16.00 noin 5–10. Noin 16:30–16.40 jälkeen paikalla hoidossa oli yleensä tasan kaksi lasta, eli yhdet sisarukset joita aina haettiin myöhään.

    3. Riitta, kävikö mielessä että ihmiset voivat tehdä myös vuorotyötä? Itsekin pääsen töistä usein jo klo 13 jälkeen.

  5. Kiitos taas ihanasta kirjoituksesta! Meilläkin parin viikon päästä koittaa tuo eka päivä ja tämä kirjoitus antoi hienosti näkökulmaa lapsen tunteisiin siinä tilanteessa.

  6. siellä me ollaan kaikkia ihania lapsia varten, uusia ja niitä “vanhoja konkareita”…todella kauniista kirjoitettu!

  7. Ihan mielettömän hyvä teksti. Koskettaa niin vanhempana kuin varhaiskasvattajana. Kyyneleet sen kuin virtaavat <3

  8. Ihana teksti. Toivottavasti lastani ovat vastassa hänen ensimmäisenä tarhapäivänään yhtä ihanat “tarhatädit” kuin sinä.

  9. ai kiitos. ihan älyttömän koskettava. kiteyttää kyllä kaikki pienten ja isojenkin tunteet. Voi kiitos tästä tekstistä

  10. Ihana, itkettävä kirjoitus <3 Ihan pian on aika viedä omat pienet päiväkotiin, hurja tunne antaa heidät vieraiden ihmisten hoidettavaksi kun ovat neljän vuoden ajan olleet perheenjäsenten siipien suojassa. Isojahan he jo ovat moniin muihin taipaleensa aloittaviin verrattuna, mutta silti jännittää. Tämä blogi antaa luottoa siihen, että päiväkodissa on muitakin kaltaisiasi lapsista oikeasti välittäviä, ihania hoitajia, usein kun tuntuu että kaikki päiväkoteihin liittyvä uutisointi saa koko touhun kuulostamaan pelkältä kaaoksenhallinnalta ja lasten säilömiseltä. Kiitos 🙂

  11. Kiitos tästä kirjoituksesta, sain uskoa siihen, että tärkeimmästäni pidetään hyvää huolta. Vien huomenna yksivuotiaan esikoiseni päiväkotiin ensimmäistä kertaa. Jännittää.

  12. Pph myös herkistyi täällä kyyneliin saakka. Ihana, ajatuksia herättelevä kirjoitus!

Vastaa käyttäjälle bn Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.